ruudun takaa

Heissan,
Aattelin tässä pääasiassa laitella vähän lisää kuvia. Nämä aika vanhaa kamaa, pengoin kovalevyn läpi ja tämmösiä räpsäsyjä löyty.

Meikäläinenhän potee toista viikkoa armotonta flunssaa. Ihan kivaa joo, tuntuu että joka ikinen aivosolu on täynnä räkää. Yäk. Jokseenkin turhautunut fiilis. Piti käyä tänään ruokkiksella Mampen kans olotilaa ja mikäs sen parempaa kuin minttujäälatte! :) Musta on jotenki kummasti tullu ihan yhtäkkiä kahvin suurkuluttaja, päivän kahvimäärän kyllä hipoo kofeiinisuosituksia :D

Hei oikeeesti, kuka lähtee mun kans maailmanympärysmatkalle? Tai eees jonnekki missä on hiekkaranta ja aurinko paistaa läpi vuoden?

sveeerige

Heissan!

Hassusti kuluu tuo aika, tuntuu että ois kuluttanu istumalihaksia koulun penkillä jo monta viikkoa, vaikka vasta kaks viikkoa on tehokasta (tai vähemmän tehokasta) opiskelua takana. Onneks sain töitä nyt syksyksikki, ettei tartte ihan rahattomana elää ja voin aloittaa sen miljoonan tienaamisen pikkuhiljaa ;) Tämä viikonloppu menee siis iltavuoroissa mutta oikeestikki ei tippaakaan harmita. Töissä on kivaa! :)))

Tuossa viikko taakse päin käytiin äkkilähöllä ulkomailla, nimittäin rajan takana. Tuntuu et ruottissa kaikki on paremmin: halpaa karkkia, lavallisia limukkaa ( joita pittää tietenki raahata kotiin tuliaiseks), halpa mäkkäri, ikea, kivemmat nopeusrajoitukset. ;) Niiin joo ja saahan sieltä nuuskaakin, mikä paratiisi. Yäöks. Ja plussana vielä, että siellä puhutaan suomea. Mun ruottinkielentaito on yhtä vakaalla pohjalla kuin norsujen balettiharratus.

On se Haaparanta ihmeellinen paikka, sieltä löytyy maailman rumin kirkkoki! Mentiin kuin mikäkin turistit ihmettelemään suu auki, kui ruma joku kirkko voi olla. Mikä lie arkkitehti oli varmaan sekottanu kirkon ja raketin keskenään, ja tuloksena sitte oli joku iso, raketin muotoinen möhkäle. En oikeen usko et siellä on kovin tungosta hääsesongin aikaan...

Käytiin myös Kukkolankoskella Suomen puolella jossain syksyjutskassa. Oli ihan hieno tunnelma, ihan pimeää, semmone rauhottava musiikki soi taustalla, ja jotku huimapäiset tyypit laski kosken lyhdyt käsissä. Oikeesti hieno kokemus, tuli ihan syksyfiilis! Jos sitä joskus ittekki kävis sen kosken laskemassa, vaikka ens syksynä sitten! :)
Mut joo. Kivaa viikonloppua vain! Mullon aamupala vielä hotkimatta...
-Reetta

P.S Vielä muutama näpsäys: ( kuten huomaa, kuvaustaidoissa vielä kovasti kehitettävää,mut hiljaa hyvä tulee ;)

sohovarötvötys

Heissan!

Melkein poika tuli kotiin, tai ainakin uus valtakausi alkoi. Meille ostettiin sohvat ja ne antiikkiroinat löys uuden kodin kaatopaikalta ja Manen kämpiltä. Uusien sohvien hankkiminen on meillä yhtä yleistä kuin Ruoholahella köpsyttelevä leijona, joten nyt on aihetta juhlaan!

Kannattaa kysyä muutes meiltä vinkkejä, miten hankitaan vaivattomasti ja mutkattomasti uus sohva. Se on näin yksinkertaista:
1. Jarruttele ainakin melkein kymmenen vuotta ennen kuin uskallat edes haaveilla uudesta sohvasta.
2. Jarruttele vielä viisi vuotta, että uskallat sanoa ääneen nykyisten sohvien muistuttavan enemmän tai vähemmän muinaisjäännettä.
3. Harmittele sitä, ettei raha kasva puussa, eikä sitä tipahtele niin vain taivaalta.
4. Pohdi ankarasti millaista värimaailmaa sohva edustaa, ja mitä väriä ei vielä löydy olohuoneesta.
5. Värvää puoli perhettä sohvatuomaristoon ja raahaa asiantunteva tuomaristo Maskuun ja tuhanteen muuhun kauppaan, missä myydään sohvia.
6. Kauhistele suureen ääneen, että hyvät sohvat maksavat melkein puolen eläkkeen verran.
7. Tee nopeita päässälaskuja ja laske, kuinka kauan perhe selviää kaurapuurolla.
8. Ano lisää harkinta-aikaa.
9. Kokoa sohva ja muista irrottaa paketin ympäriltä narut, jotta kokoaminen kävisi sutjakkaammin. (
10. Hymyile kauniisti, vaikka uudelle sohvalle tipahtelisi vähän kahvia tai tassunjälkiä. Elämän merkkejähän ne vain ovat.
11. Totea, miten ihmeellistä onkaan, että sohvat sopivat muuhun sisustukseen.
12. Totea, että uudet sohvat sopivat mainiosti meditoimiseen.

hesalaisten meininki

Moro!

Parempi myöhään kuin milloinkaan, meinaan näitä aika tappavaan tahtiin päivänsä näkeviä päivityksiä. Joo, ooon laiska, tunnustan. Tai oikeestaan vaan aikaansaamaton?
Koulut aloitettu pienoisessa lentsussa, ja poissaolotilasto kertoo sen verran et nyt ei sitte ennää livaheta kesken koulupäivän kahville tai jäädä kotiin nukkumaan :D Huhhui, rankkaa tosiaan! Jospa mä vihdoin ja viimein oppisin oikean lyseolaisen tavoille...

No minäki ehin kesälomailla viikon, sitten oli jällee paluu töihin. Ainaki tommonen pitempi loma piristää ja antaa sitä aika monesti hukassa olevaa energiaa. Suunnattiin kaverin kans Helsinkiin, vähän tsekkaamaan hesalaisten meininkiä ( eli onko se yhtä ei-niin-kiinnostavaa kuin Zettenberg väittää. Ei ollu!) Tarkotuksena oli viettää semmone äärimmäisen rentouttava, vähä pitempi viikonloppu shoppaillen ja muuten vaa aivoja nollaillen ennen paluuta koulunpenkille.

Ainakin matka sykkivään stadiin oli sen verran eksoottinen, että vannoin, etten ikinä enää, en koskaan astu puolella jalalla lentokoneeseen! Semmonen matkustustapa, jolloin molemmat jalat ja vielä vaikka muutkin ruumiinosat on maanpinnalla, on rutkasti kivempi matkustustapa. Eli pittää vissii kävellä ens kesällä Amerikkaan. Ehkä kuitenkin mun ois kannattanu olla kattomatta lentokoneen ikkunasta ulos ja miettimättä, kuinka pitkä matka sieltä yläilmoista onkaan maanpinnalle (lyhyellä matikallakin laskeskelin, että jos lentokone tippuu, niin se ei tipu ihan hetkessä alas.) Ehkä sillon mielenrauha ei ois nii paljo järkkyny, eikä Uban ois tarttenu kuunnella koko lentomatkaa meikäläisen vikinöitä siitä, miten pelottavaa ja suorastaan itsetuhoista lentokoneessa on matkustaa :D

Majapaikkana toimi kavereitten kesäkämppä Vantaalla, ja ensimmäinen uroteko oli raahata tsiljoona kiloa painava matkalaukku sen ylimpään kerrokseen. Hissi ois ollu aika luksusta. Vaikka joo, eihän mun pitäny sitä laukkua ees kantaa, sen verran urhoollinen Kepe oli ja vähän jelppas kärsivää kanssasisartaan ;)

Noh, olihan se loma tosiaan. Ja ihan tarpeellinen ja mukava loma olikin, vaikka jäi oikeestaan kaikki suunnitelmat toteuttamatta ( kulttuurinähtävyydet sun muut jäi sit ens kertaan.) Shoppailu ainaki vei voimia, kuuden tunnin kaupoissa ravailun jälkeen oltiin valmiita henkisesti vähintään lomalle. Onneks arnoldsin donitsit haihduttaa kypsyneimmänki shoppailijan negatiiviset ajatukset :D
Käytii me lauantaina tuomiokirkossaki ja ei vitsi siellä on hieno tunnelma! Sitte ilta kulutettiin kaivarissa. Eikä muuten kellekkään menny läpi että hyyppäsin benjihypyn. Höh.

Näihin fiiliksiin, lentsupotilas uppoutuu läksyvuoren valloittamiseen!
-Reetta