PAKKANEN!

Heissan!

Tällä kertaa räpsäysyrityksiä. Hei kyllä me saadaan se talvi jouluksi, ainaski nyt on niin kylmä että villasukat ois kyllä tarpeen! :)

Taidanpa lähtä pikkusille päikkäreille ja sitte vaikka ostamaan BEn&Jerryjätskiä! :) Kivat loppuviikot!

sali vs. matikka

Heissuliveissuli!

Tuo yritti olla semmonen pirteä ja elämäniloinen tervehdys, hieman väkinäinen tosin :D Mua ei nyt kyllä suoraan sanoen naurata yhtään, huomenna on matikankoe enkä ossaa sitten yhtään mitään. Turhauttaa vaan yrittää ymmärtää asioita, joita ei varmasti oo tarkoitettu normaaleilla aivoilla ymmärrettäväksi. No brains, no headache. HEHHHEH.

Oon yrittäny tänää keskustella itteni kanssa oikein sivistyneesti ja kertoa minussa piilevälle perfektionistille, ettei oikeesti elämänlaatu ja tulevaisuus oo siitä kiinni, saako jostain matikan todennäköisyyskurssista vitosen vai ysin, ja että on aivan normaalia ja hyväksyttävää epäonnistuakki. Vaikka miljoona kertaa, ei mittää väliä. Hehheh, eihän kaikki nyt täydellisiä kaikessa voi ollakkaan... Nojoo. Suoraan sanoen ihan tuloksettomia nuo mun keskustelut itteni kanssa, täydellisyys-Reetta ei usko järkipuhetta, eikä laiska-Reetta ossaa ottaa koeviikolla rennosti. Halleluujah.

Että joopajoo. Taidan jättää matikan kirjan oman onnensa nojaan ja palata sen kanssa yhteistyöhön vaikka ens vuonna, millon on aikaa uusia kursseja. Salille ois niinkö aika kova hinku, mä oon parin viime viikon aikana harrastanu vain liikuntaa muodossa matkat sängyltä jääkaapille. Ois niinku semmonen jalat hyytelöksi-treeni ihan paikallaan. Nyt tämmösen parin viikon salitauon jälkeen saa varmasti käyttää kaiken tahdonvoiman, että saa painot liikkumaan.

Ettäjoopajoo. En vaan tännää jaksa vaivata väsyneitä aivoja sillä, millä todennäköisyydellä Afrikan alueelta satunnaisesti valitun kahdeksan henkilön joukossa on ainakin yksi geenivirheen aiheuttaman sirppisoluanemiaa sairastava. Kiitos ja näkemiin.

Tulevaisuus häikässee kyllä sen verran, että oon valaistunu siinä suhteessa että musta EI ainakaan mitään matikan professoria tuu.

Kuva by Mamppe.

ihana sunnuntai.

Morjensta.

-
Hehhheh. Nämä ekat kuvat on vuodelta nakki ja pottu, mutta niissä sentään on talvi! Ei niinko viittis kuvailla tuota ulkona loistavaa harmautta. ihan oikeesti. Lunta vois tulla ees sen verran että saa pystyyn lumiukkoja ja vois tehä lumienkeleitä.


Hui kamala ku meinaa väsyttää niin ettei silmät pysy auki, aivotoiminnan vilkkaudesta puhumattakaan... Eilen kävästii Oulussa ja meni siihe puol kolmeen ko olin onnellisesti untenmailla. Ja aamulla klo 7.00 soi kännykkä ja tulee kutsu töihin :D Voi sitä onnea!!! Oli hieman nuhruinen olo ko pomppasin sängystä ylös ja porhalsin pikavauhtia vanhainkodille. Sitä tuntee ittensä niin äärimmäisen hurmaavaksi ko silmäpussit roikkuu polvissa, hiukset sojottaa minne sattuu ja suu repiää haukotuksista. Onneks raitis ilma piristää ja ehin melkein herätä siinä 10 metrin työmatkalla. ( aika kätevää ko työpaikka on naapurissa...)

Mutta työpäivä pulkassa ja nyt väsyttää niin paljon, ettei vaan voi nukkua. Ja tässä pitäs niinku alkaa pikkuhiljaa laskeskelemaan matikkaakin. Jes.

Ensilumi!


Perjantaina jouluiltiin lyskan pikkujouluissa. Kiitokset kaikille mukana olleille, huisin hauskaa oli! :) Lyska on maailman parasjoo!

"Tonttu istuu iltaa kanssa joulun enkelin,
Kovin mietteissään on heistä kumpikin.
Ensi yönä tähdet kertoo joulun sanomaa,
Pian koittaa juhla kultaisin.

Enkelillä huolenaan on murheet ihmisten,
Hän kuulee itkut yksinäisien.
"Kuinka voisin rikkoutuneen sielun pelastaa?",
Hän kysyy kyyneleensä pyyhkien.

Tonttu lausuu enkelille:
"Varjele ihmistä heikompaa,
Anna siipesi yksinäistä kuljettaa.
Anna rakkautes kärsiville,
Tästä päivästä lähtien
Tuo ne ystäviksi joulun tähtien."


Tuo on niiiin ihana joululaulu. Hyvä Jope, oot hieno mies! :)

normi ahkeruuspäivä

Heissan!

Koeviikko. Tyhjentävää joo, ei paljon hurrailla. Tai ehkä ihan vähän ;) Tässäpä tälläinen äärimmäisen mielenkiintoinen stoori huisin jännittävästä koulupäivästä. Suosittelen hyppää yli jos vähänkään väsyttää :D

Klo 6.15 Ei vitsi, ei jaksakkaan herätä....
Klo 6.30. Ei vitsi, ei jaksa herätä mutta pakko...

Klo 7.15 Iskä kehoittaa ystävällisesti sulkemaan suun ja yrittämään nukkua koulumatkan hiljaisuudessa ja rauhallisuudessa.
Klo 7.45 Istutaan systerin kanssa sadetta piilossa Biscetissä ja päivä voi alkaa Cafe Mochalla. Tökkään lusikalla silmään ja saan kermavaahtoa nenään.

Klo 8.30 Ihana lyseo, täällä mieli lepää ja aivot kärsii vaihtelevasti tiedonjanosta.
Klo 9.00 Saan psykologian koepaprun eteen ja aivot lyö tyhjää. Harkitsen äkillistä pakoyritystä.
Klo 9.01 Aivot on sen verran toipunut koekysymysten aiheuttamasta järkytyksestä, että tajuan ottaa kynän käteen.
Klo 9.10 Käsi kramppaa.
Klo 9.22 Käsi kramppaa.
Klo 9.46 Käsi kramppaa.

Klo 10.00 Hitsinhitsi, en vaan muista mitkä on piirretutkimusten heikkoudet. Enkä varsinkaan ossaa kirjottaa Eynsheckiä oikein.
Klo 11.00 Miten ihmeessä kongitiiviskonstruktiivinen teoria selittää psyykkiset häiriöt???????????
Klo 11.45 Käsi kramppaa.

Klo 11.30 Uskonnon kertaus. Jee.
Klo 11.32 Pienenmuotoinen tylsyyskuolema.
Klo 11.50 Suurempi tylsyyskuolema.

Klo 14.05 Euron juustolle että jaksaa illan opiskella.
Klo 14.08 Kepe meinaa menettää hermonsa ku yritän kiusata sitä. Kjähhäh.
Klo 14.09 Keskustelua miehistä.
Klo 14.15 Onki isompi nälkä. Pelkkä euron hamppari ei taidakkaa riittää.
Klo 14.20 Äklötysolo.

Klo 14.40 Lyskalla taas. Kirjaston ovi on kiinni, joten Ahtisaaren aula kutsuu syventymään uskonnon saloihin.
Klo 14.42 Ahkeraa ja intensiivistä syventymistä koealueeseen.
Klo 14.43 Pakko käyä facebookissa......
Klo 15.20 Reksi huikkaa ilosesti heipat. :D
Klo 15.30 Laitetaan Joosea kuulumaan. Hihhii, lyseo on tyhjä ku meitsin tili.
Klo 16.00 KOTIIN! Punainen tupa ja perunamaa kutsuu.

Klo 21.15 Joku tollo istuu vieläkin koneella, vaikka nenän pitäisi olla kiinni kirjassa.


Puoltakaan en sun kivustas voi tietää
sanat kaikki vailla voimaa ilmaan jää
mut joku aamu, mä tiedän sen
sä heräät huomaamaan
sinä selvisit ja kelpaat kelle vaan

sitä näkee kumman paljon kun ei aina juokse.

Heissan!

Ihana lentsu, joka ei jätä sitten millään rauhaan! Tännää oli yhon lakitiedon koe, joka meni kyllä ihan pyllylleen. En vaa maanantaiaamuna lyhyitten yöunien jälkeen yhtäkkiä osannu tehä osituslaskelmia. En varsinkaan ku ei saa laskinta käyttää, vaan kaikki pittää laskee jakokulmassa :D


Oon niin rakastunu noihin Muumien viisauksiin!!! :) Tullee hyvälle tuulelle ku niitä lukkee, siinä on ainaki elämänasenne niin kohillaan. Hirmu hellyyttäviä! :D ( oonko oikeesti maailman ainut täysikänen joka oikeesti vois vaikka kattoo muumeja kymmenen jaksoo putkeen?:DDDDD)

" Anarkisti on ihminen, joka ensin keittää kaurapuuron ja sitten räjäyttää sen"
- Pikku Myy

" Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin
auringonnousu."
- Muumipappa

Myy: "Minulla on idea, ruvetaan seurustelemaan..."
Nuuskamuikkunen: "Mitäh?"
Myy: "Hei" Minä haluan sinusta heilan itselleni!"

Muumipappa Myylle: "Voisimme lähteä metsään ruumiinrentoutuskävelylle...."


Nipsu: "Ne aikoivat siepata minut!"
Poliisimestari: "Tuskinpa ne pitivät sinua niin tärkeänä."

Muumimamma: "Valitettavasti emme ymmärrä sinua, mutta maitoa sinä varmasti juot."


Muumipappa: "niin, onhan meressä toisaalta aika paljon vettä."


Pikku Myy: "Jos minä löytäisin jostakin tarpeeksi pienen poikaystävän, niin minäkin olisin kevytmielinen"

Nuuskamuikkunen: "Tässä maailmassa on niin peikkoseni, että kun tulee vanhemmaksi ja on aina tehnyt samalla tavalla, jokin toinen tapa ei luonnu sitten millään vaikka kuinka haluaisi."
Muumipeikko: "Mutta minusta on ikävystyttävää tehdä asiat aina samalla tavalla."
Nuuskamuikkunen: "Me emme varmaan ole vielä tarpeeksi vanhoja."

Muumipeikko: "Niiskuneiti luulee itseään prinsessaksi."
Muumipappa: "Hyvä ettei koloratuurisopraanoksi."



"Nipsu käyttäytyi rumasti kun pyörtyi kuullessaan minun ääneni"
-Haisuli

"Minä en ole paksu, olen TÄYTELÄINEN!"
-Niiskuneiti

Muumipeikko: "Oho, kompassin neula pyörii."
Myy: "Vaihda paristo."

Muumipeikko: "Tässä tarvitaan hellää ja ymmärtäväistä naista."
Myy: "Minähän olen, pähkinänkuoressa!"

NÄÄ ON IHANIA!!! :DDDDD Kuvat viikonlopulta, kävin haistelemassa talven tuloa merenrannalla.

Nyt lentsua parantelemaan eli nukkumaan ja psykan ja uskonnon lukemista alottelemaan. :)

opiskelua ja joulufiilistä

Heissan!

Tuhannen netti ja tuhannen blogger, yritän huomenna loihtia ilmoille postauksen missä on kuvia viikonlopusta. Tänään ei oikein onnistunut, nopeampaa nettiä ootellessa!

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Oon vissiin hypääny vahingossa kaks aukeamaa kalenterista, sillä taas alkava koeviikko tuli aikalailla yllätyksenä. En mä muistanu että se ois nytte jo...Koko jakso on menny ihan seinille, mutta ei vain jaksa oikein panostaa kouluun kun on niin pimiää! ( Rakas joulupukki, toivon lahjaksi kirkasvalolamppua, semmoista akkukäyttöistä, jota voi raahata kainalossa vaikka kouluunkin...)

Ei vitsi, mun on ihan pakko leipoo tänä jouluna tollanen. :)


Tännää oon yrittäny upottaa vähäisiin aivosoluihini yhteiskuntaoppia ja englantia. Tuo englanti tuottaa mulle varmasti enemmän harmaita hiuksia kuin minä äitille! En ymmärrä mikä siinä on niin vaikeeta, mutta ei ne sanat eikä fraasit vaan uppoa päähän, ei sitten millään. ( Vai olisko ehkä pitäny jaksonki aikana aukasta se kirja vapaaehtoisesti?)

Mä sitten niin rakastan tätä joulun tuloa! Sytyttelin kynttilöitä ( kuinka monta tulitikkua blondi tarvittee kynttilän sytyttämiseen? - Monta.) ja löin joululauluja soimaan.

Heti ku lunta on tuprutellu maahan on jotenki paljon valoisampaa ja kauniimpaa. Teki mieli mennä ulos pyydystämään lumihiutaleita kielelle ja tekemään lumienkeleitä.

Ehkä sen voimalla kestää alkavan koeviikon, kun tietää että enää ihan vähän aikaa jouluun ja lomaan. :) Toivottavasti tulis veronpalautuksista sen verran, että pääsis joululahjoja ostelemaan....

Rakas joulupukki, toivoisin tänä vuonna lahjaksi:

- sitä paljon puuttuvaa älyä ja viisautta, lyseolaisen aivoja
- menomatkan jonnekin lämpimään palmun alle köllimään
- monta kiloa suklaata
- että Coffee Housesta sais vieläki niitä 90 sentin kahveja...
- että Starburcks ( oikeenkirjoitus hurraa!) rantautuis mahdollisimman nopeasti Suomeen
- jäsenyyttä liikuntakeskus Hukkaan ( ihan oikeesti halausin kokeilla sitä hot-joogaa.)
- semmosta siistiä kahvinkeitintä. jolla voi keittää jääteetä ja cappuccinoa!!
- yhteiskuntaopin kertauskirjaa ( kirjoitukset..............)
- 5 tuntia lisää vuorokauteen
- ihan ikioman vaatehuoneen
- rajattoman tilin shoppailua varten
- yksityisen kirjekyyhkyn, joka vois lennättää postit kummipojalle Ugandaan. Nykypostilla kirjeet ennättää sinne asti huimassa kuukaudessa...
- poreammeen ja oman kylppärin


Ei oo pienet toiveet, eihän? Kuvat täältä

mietintämyssy kiristää........

Heippa!

Mulla on ollu tännään monenlaista mietittävää. Johtuu kai siitä, että suuntasin suoraan koulusta töihin, eikä väsyneenä oikein jaksa keskittyä ja ajatukset harhailee ties missä.

Ensinäkin, millä puolella maapalloa meiti viettäis ens kesän? Helsinki vai Jenkit vai tuttu ja turvallinen Kempele ( viimeinen vaihtoehto...) ? Aika turhaa miettiä kesäsuunnitelmia vielä ko ei oo ees ensilunta maassa, mutta ainakaan ei tuu samanlaista paniikkia ko viime vuonna. Mut viime keväällä asiat vaa yhtäkkiä napsahti paikalleen ja järjesty just mallilleen, eikä tarttenu kesätöistä sun muista ressata. Sain töitä vanhainkodilta, ja työsopparia on sitten jatkettu nyt syksylläkin. Eli toivotaan että nytki järjestyis asiat sillee parhaalla mahollisella tavalla!

Toisaalta mieli halajaa kämppäelämää viettämään pääkaupunkiseudulle, sinne ihanaan ihmisvilinään. Siellä ihmiset on jotenki niin ihanan avoimia, toisin ku täällä päin. Ja muutenki, onhan jossain Hesassa huimasti enemmän tekemistä ja ihan erilaista ko täällä päi. Ois kiva myös kokkeilla itsenäistä kämppäelämää pääkaupungin sykkeestä, sillä näillä näkymin asun iskän ja äitin turvallisessa helmassa ainaki lukion loppuun saakka...

Mutta toisaalta vaivaa myös kaukokaipuukin, ja enkuntaidot tarvis hiomista. Ja vuoden päästä ois enkun ylppäritki, joista en ainakaa näiltä näkymin tuu ihan helposti läpi pääsemään. Joten jenkit ois iha mietittävä vaihtoehto... Mutta ko ei sieltä valtameren toiselta puolelta tulla nui vain kotiin jos ikävä iskee!

Entä mitä tulevaisuuteen kuuluu sitten lukion jälkeen? Meniskö armeijaan, vai lähtiskö Afrikkaan vai yrittäiskö päästä yliopistoon? Armeija on alkanu tuntua semmoselta että ois ihan jees kokemus, mutta en tiiä onko tästä tytöstä siihen :D Ja haaveissa ois päästä Afrikkaan vapaaehtoistyöhön, vaikka johonkin orpokotiin...

Auttakaa rakkaat ihmiset, kumman kannalla ootte; sen, että nokka suuntais kohti Hesaa vai Jenkkejä?? Entä armeija vai Afrikka? Vai pitäiskö tyytyä vaan jatkaa tylsää ja turvallista opiskelijaelämää? En oikkee tiiä kuinka monta kertaa ihmisen pittää yrittää pyrkiä yliopistoon lukemaan psykologiaa, ehkä miljoona?

- Miten mä ikinä opin enkkua niin, että joskus saattaisin vaikka omistaa ihan sujuvan kielitaidon?:o

- Käytin illan lukemalla vanhoja päiväkirjoja, joita on aikamoinen kasa :D Voi miten paljon nouskaan mieleen ihania ja vähän kipeitäkin muistoja...

kaikki muu paitsi koulu on turhaa

Heissan!

Ranuan reissun väsyttämänä en jaksanut tänään(kään) herätä kouluun, vaan nukuin tyytyväisenä pitkälle puolipäivään ja lähin shoppailemaan. Hyvin ahkeraa, sanoisinko. Ja löysin itseni kokonaista kaksi kertaa mäkistä, hyvin mämähöä, sanoisinko...........
En tiiä mikä täydellinen motivaationpuutostila on iskenyt, kun nyt tuntuu, ettei koulussa jaksais ei sitten millään olla. Eikä varsinkaan jaksais millään tehä läksyjä. Sain sentäs kaivettua enkunkirjan unohdettujen kirjojen kasasta, pitäis vain pakottaa itteni suomentelemaan niitä triljoonaa kappaletta jotka on oottanu suomentamista koko kurssin ajan. Ei näin Reetta, nyt kyllä ryhdistäydyt!!!

Jotenki ihan hassu olo. Semmonen ettei kerta kaikkiaan istumaan aloillaan, vaan koko ajan hihityttää :D Semmonen ylienerginen fiilis, tekis mieli vain pomppia pitkin taloa ja hihkua. Nyt kun tarkemmin ajattelee, ois voinu käyttää tämän ylienergisyyden vaikka hyödyksi.

Muttajoo. Pakko kait se on lähtee niitä läksyjä tekemään, vaikka kello on (hui) jo kymmenen. Ei tuo enkun kappale näytä itekseen suomentuvan...

Kuva täältä

OPISTOILUA

Heissan!

Takana mielettömän ihana viikonloppu, kiitokset siitä! :) Ihan loistavaa nähä kaikkia tuttuja ja rakkaita ihmisiä pitkästä aikaan, ainaki minä oon niin laiska pitämään yhteyttä, joten tämmönen tilaisuus nähä kullanmuruja oli kyllä huippu! :)

Välillä sitä pysähtyy oikein miettimään, miten hirveen ihana kokemus opistovuosi on ollu, ja miten hyvvää se on mulle tehny. Opisto on muuttanu mua tosi paljon ihmisenä, mutta ehkä positiivisella tavalla. Ennen opistoa oli aika hukassa ittensä kanssa, mutta opistovuonna oikeesti oppi ymmärtämään joitain asioita...
Ois varmasti miljoona kokemusta köyhempi, jos ei ois joskus eksyny Ranualle, rakkaaseen Näppäräkämppään, D29 huoneeseen! Opistovuodesta on ihan hirveesti ihania muistoja! Ei vitsi mulla on ikävä ihan kaikkee mitä liittyy opistoon, aamupalaruisleipiä, maailman pahinta kahvia, Näppärän iltatunnelmaa kun juteltiin syvällisiä ja ulistiin kaikki kuorossa, SIIVOUSPÄIVIÄ, lemmensilta-kävelyitä, Anssin kans keitettyä makaroonia, esitysiltoja, iltakävelyitä, jäkiskatsomoita hallilla, hiltsureissuja, roiskeläppäpizzoja, aamuista mäenlaskureissua, köksäntunteja, matikantunteja, KVT työn kimpussa säheltämistä... Mulla on ihan kaikkea HIRMU IKÄVÄ!!!

Käytiin pikkuporukalla Pyhäinpäiväiltana/yönä hautausmaalla sytyttämässä kynttilät. Veti kyllä hiljaiseksi sen hautausmaan kynttilämeren näkeminen. Jotenki tuli vain hirmu surullinen olo ja hirmu ikävä ukkia. Hassua miten hyvin sitä muistaa, vaikka siitä on jo kymmenisen vuotta ku ukki pääsi taivaaseen. Mutta onneksi on jäljellä muistoja, semmosia hirveen rakkaita muistoja...

Mutta ihana viikonloppu, otetaan joskus uusiksi! Opistolta on aina yhtä haikee lähtä kotiin, se paikka on vaan jotenki "sydämmessä." Ei siis ollu tänäänkään mitenkään huippukivaa lähtä ajeleskelemaan kohti etelää. Haikeutta ilmassa siis. Käytiin tyttöjen kans Fazerilla ostamassa vähä lohtusuklaata että kestetään alkava arkiviikko. Helpottaapa ainaki ikävää :)

Mutta joo. Ei kai se muu auta ku alkaa näin illan piristykseksi alkaa tekemään uskonnon läksyjä. Jes.

Ei vitsi, MITEN IKÄVÄ OPISTOVUOTTA!!!

- Opisto ja VIIMEINEN päivä.

kultturellia

Moro!
Eilen oli jotenkin ihan hassu päivä. Silleen hyvällä tavalla hassu. Ensinnäki koulussa piettiin Kepsukan kans esitelmä Vanhoillislestadiolaisuudesta, joka meni kyllä päi kiviä ja kantoja, mutta on sentäs ohi! Mulla meinas loppua tunnin alussa sormet kesken, sen verran jänskätti :D Jotenki tuo vakavista asioista puhuminen yms ei oo mun heiniä, tai ainakaan musta ei nyt kovin kummosia puheenvuoroja irti saa. Mua vaivaa joku ihme esiintymiskammo, mikä onkaan mukavampaa kuin seota sanoissa ja tuntee, miten pikkuhiljaa muuttuu retiisin väriseks?

Sitten löysin itteni istumassa jonkun mukavan mummelin ja papan keskellä Madetojan salissa hakemassa kultturellisia kokemuksia. ( tätä ennen olin melkein aiheuttanu korjaamolaskun täpötäydellä parkkipaikalla, mua ei ihan oikeesti sais päästää julkiselle paikalle autolla...) Musiikin kurssiin kuuluu yks pakollinen konserttikäynti, sen takia istua napotin illan kuuntelemassa sinfoniorkesterin viulunvingutusta ja patarumpujen pärinää. Onko muuten epäkohteliasta istua konsertissa kädet korvilla? Ne lautasten paukuttajat nimittäi käytti raakaa voimaa, ku paukutteli lautasia yhteen, ei siis mitään hiljaista musiikkia...
Mutta onneks se yks pianisti oli ihan sulonen kikkarapää ja lisäksi tajuttoman hyvä soittamaan. Onneks siinä konserttisalissa vallitsi pimeys, ettei kukkaa nähny mun typertynyttä ilmettä ja leviää virnuilua... :D

Mutta nyt mua kutsuu englannintunti ja iltasella nokka kohti Pohjoista! Kivvaa viikonloppua!!

Kuva täältä