akropolis

RODOS

Mä oon ehkä vähä outo, mut tykkään historiasta ja voisin vaikka tuijottaa jotain miljoona vuotta vanhoja ruukunpalaisia, jotka on kaivettu jostain jeerasta ihan onnellisena ja tyytyväisenä, eikä mulla ois yhtään tylsää. Musta kaikki vanha ja muinainen on siistiä, mut rajansa kuitenki :D

Käytiin ihastelemassa historian havinaa ja kiivettiin Rodoksen akropoliskukkulalle. Aluksi oli pientä säätöä, ku ei oikein tiedetty missä se koko kukkula on, eikä varsinkaan, et miten sinne pääsee. . Pienellä kartan kanssa pyörimisellä ja omenajaffan voimalla päästiin kuiteski matkaan, ja ajateltiin olla paikan päällä ihastelemassa auringonlaskua.

Akropoliskukkalalle ei vieny mitään kovin suoraa tietä, tai ainakaan me ei semmosta löydetty. Saatiin onneks seuraks pari turistia, jotka oli kans yhtä hukassa ko me. Ihailtiin sieltä kukkulalta avautuvia maisemia, aivan sairaan hienon näköstä! Lämmintä oli sen verran, ettei ainakaan pallellu, mutta ei onneks ollu ihan tukahuttavan kuuma. Ei siis saatu naamoja kovin punasiksi, eikä tuo kukkulalle kipuaminen käyny kovin kummosesta urheilusuorituksesta.

Perillä sitten löyty muutama raunio ja vanhoja kiviä. En tiiä tarkemmin, minkalainen paikka tuo akropolis on ollu silloin ku se oli vielä loistossaan, mutta ihan hyvin siinä pääsi semmoseen antiikin kreikan tunnelmaan. ( mä tässä yritän väittää, et oon ollu hereillä sillon ku hissan kursseilla on tosta jauhettu...) Oikeesti mua ei koskaan oo kovin inspannu nuo antiikin kreikat, mut hieno paikka se oli silti.

Saatiin olla sit siinä todistamassa jonku onnellisen hääparin hääkuvausta. Hienon ja "vaatimattoman" paikan oli kyllä kuville valinnu! Sulhanen marssi paikalle rennosti valkosessa t-paidassa ja hääauto oli tommone hieno kupla. Mahtava meininki!

Auringonlaskuja vois ihailla ihan loputtomiin. Istua kökötettiin tienpientareella ja tuijotettiin merta. Hirmu kaunista! Täydellinen hetki haaveilulle :)

Meillä tuli vähän kiire lähtä takas alas, sillä ulkona tuli melko pimiää melkein heti auringonlaskun jälkeen. Eikä pimiässä ois ollu kovin kiva kipitellä niitä kapeita metsäpolkuja. Loppumatka saatiin ihastella hiljalleen kaupunkiin syttyviä valoja. Kaunista sekin :)