protskua kiitos

Morjesta!

    Maailman suurin vääryys on oikeesti se, että haba ei kasva, jos sohvan kulmaan käpertyminen miellyttää enemmän kuin salilla huhkiminen ja suklaa maistuu paremmalta ku joku maitorahka. Mä oon jotenki luottanu siihe mielikuvaharjoittelun voimaan ( kyllä tuo haba kasvaa vaikka nyt vähän tässä otanki rennosti...) mut joteski ei oo toiminu. Pakko vissii sit ihan oikeesti ottaa tää homma tosissaan, jos haluaa löytää ne lihakset ennen eläkeikää. :D Hyvästi siis suklaat ja muut hiilarimössöt, tervetuloa protskurahkat ja vihannekset.

   Pliis, potkikaa mua persuksille ja kunnolla, jos yhtään aion luistaa tästä...



KUVA TÄÄLTÄ

   Lupasin yks ilta vahingossa Julpelle et lähen sen kans uimaan. Mä vihaan uintia. Ihan sama kuinka paljon siellä altaassa räpiköi, eteenpäin ei pääse ja voimat loppuu ku seinään. Ja siinä sivussa tulee nieltyä puoli allasta tyhjäksi. Mulla on nyt varmasti elinikäinen kloorimyrkytys ja happivajaus. Jaksoin polskia ( Phelps kyllä jää toiseksi...) huimat 50 metriä ja sit oli pakko puhaltaa happee ja siirtyä väljemmille vesille. Siirryin vesijuoksemaan, joka on kyllä mulle ihan soppeli laji: ei tuu liian hiki, vauhti ei päätä huimaa eikä syke nouse ( ihme jos sydän ei pysähy, niin leppoisaa se on).
  Aattelin sit, että kun kerta olin ollut niin urheilullinen, piti kaupasta käyä ostamassa protskurahkaa ja mandariineja. No rahka oli ainaki ihan myrkkyä.

   Lopputuloksena uintireissusta sit on pienenmoinen flunssa. Niin paha ettei sitten millään voi mennä kouluun, mut ei kuitenkaan niin paha flunssa, että joutuis koko päivän viettää peittoon kääriytyneenä. :D Mua taitaa taas vaivata jonkinlainen laiskuus...