ajattelemisen aihetta

Heippa!

  Viime aikoina oon paljon miettiny mun elämää, asettanu asioita tärkeysjärjestykseen ja tajunnu, että kaikesta kyllä selvitään, jos vaan jaksaa uskoa ja luottaa niin :) Oon käyny läpi kipeitäkin asioita, ja tajunnu, että ne on aina osa mua, eikä niitä tartte yrittää unohtaa. Jokainen elämänkokemus opettaa, ja myös vaikeilla asioilla on tarkotuksensa. Ehkä mä ymmärrän sen tarkoituksen vasta vuosien päästä...

Kuva lainattu weheartit.com

  

Välillä havahtuu siihen, että kaikesta huolimatta on ihan hirveän onnellinen. Se on hieno tunne...

  Tässä pari runoa, jotka ystävä lähetti. Nämä on pistäny mut ainakin ajattelemaan, toivottavasti laittaa teidätkin.

 "Jotta pääsisi perille
on eksyttävä tieltä
Joka pääsee perille
oppii
että hetken kuluttua
on taas jatkettava matkaa
Joka ei koskaaan
putoa raiteilta
ja mene rikki
jatkaa aina samaa rataa
ja on turvassa
suurelta murheelta
ja suurelta onnelta."

-Tommy Tabermann-

"Me suljemme niin monia ovia itse, painamme hiljaa kiinni.
Piiloudumme itseltämme ja muilta.
Itkemme hiljaa sisäänpäin, kun emme muuta osaa.
Uskomme, ettei kukaan kuuntele eikä ymmärrä.
Kunpa voisimme avata ovet, tulla esiin ja itkeä toisten nähden.
Olla kipeitä toisten nähden.
Että toiset näkisivät, kuulisivat ja ymmärtäisivät.
Ettemme menettäisi itseämme pelon takia.
Meitä on liikaa lukittujen ovien takana.
Avain on meillä, avataan ovi.
Ihan vaan raolleen, ensin.
Jonkun tulla ja nähdä."

-Tuntematon-