Mulla on vissiin jonkinlainen bloggaanpas-nyt-vaikka-ei-olekaan-mitään-asiaa-riippuvuus. Sikäli säälittävää, mutta minkäs tälle luomisen tuskalle mahtaa. Olkaa kiitollisia, ettei luomisen tuska oo purkautunu runosuonen kautta. Yrittäkää kestää, tähän on varmasti luvassa muutosta sitte joulun jälkeen ku kuvioihin astuu peikko nimeltä ylioppilaskirjotukset. ( ei järki, jos ihminen täyttää ylppärien ilmottautumiskaavakkeen VIIS kertaa väärin, nii pitäiskö alkaa miettiä sellaista mahollisuutta kuin ylppärien skippaaminen ja alan vaihto?)
Eilen istuskeltiin ilta Raxissa. Yllättäen syömässä. Sitä nimittäin tulee harrastettua nykyisellään aika usein :D Syöminen taitaa olla yks niistä harvoista iloista tällä hetkellä. Voittaa siis salilla käymisen sata-nolla. Tällä kertaa kuitenkin pidättäydyin pupunruoassa eli salaatissa ja join varmaan kaks litraa kokista. Terveellisiä elämäntapoja, kyllä vain!
Tännää sitten sain kunniakkaan tehtävän askarrella ry:n päiväkerhossa enkeleitä ja leikkiä tiptaptipetipetippattia. Emmä ihan kerholaisen tasolle oo taantunu, ihan isompana auktoriteettina olinjoo. Tuotti vaan vaikeuksia osata askarrella semmonen kiva enkeli (mallista) ja muistaa miten tuiki tuiki tähtöstä leikitään. Mutta vitsi, siitähän on ihan sairaan kauan ko oon viimeks tommosta harrastanu! Minkä kerhotädin ry mussa menettääkään, ne pikkusen lapsenpylleröt on mua paljon lahjakkaampia askartelussa ja kimalleliiman tursuttamisessa.
Illalla sitten kävin hyytelöimässä jalat ja rääkkäämässä vatsalihaksia salilla. Täyttä tuskaa koko touhu, takana semmonen kuukauden salitauko, joten...
Muttajoo. Huomenna ois herätys puol seittemän ( kyllä, rakastan vapaapäiviä.) ja töihin meno. Että untenmaille tieni vie!
-Reetta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Piristähhä mua!