onks pakko olla normaali jos ei taho?



Oon miettiny,et pitäskö mun sittenki pyrkii teatterikorkeaan, sillä ossaan vääntää naaman niin rumiin virnistyksiin että päärooli jossain kauhuleffassa ois varmaan aika realistinen vaihtoehto. Tai Riku Niemisen tuuraaja Putouksessa ois kans ihan jees. Muistutan nimittäi tuossa kuvassa sitä Hieno Ålghrenia ( siis se ihana mummo jonka suussa pyörii tekarit ja päässä silmät). Mä kyllä vähä epäilen etten osaa kertoo niin hyviä vitsejä ku Riku.
  Me ollaan nii teinejä Pampsen kanssa, että rynnättiin taloyhtiön hissiin näppäsee muutama teinipose. Ois ehkä pikkase naurattanu jos tuo hissin ovi ois auennu ja pahaa-avistamaton naapuri ois kohdannu noin traumaattisen näyn kesken kaunista päivää ;)
Välillä on kivaa vaan irvistellä peilille ja olla mahollisimman epäviehättävä ( ei siinä että tuntisin oloni yleensä joteski viehättäväksi). Piristää kummasti. Ei sitä aina tartte yrittää näyttää kauheen hyvältä ja coolilta. Oon luopunu siitä hommasta jo aikoja sitten ja kuljeskelen ympäriinsä au naturel. Joskus on vaan rankkaa ku pitäis yrittää käyttäytyä kunnolla ja olla normaali :D

  Oon majaillu rakkaan sisareni Pampsen luona yhen yön ja oon aikonu lukee kyllä pääsykokeisiin. Sain vihdoin ja viimein tilastotieteen kirjan, ja mun esteettistä silmää kyllä hivelee ne ihanat kaavat ja taulukot <3 Joteski se lukeminen on taas jääny...
Pampse sai taas ihan hurjan hyvän idean, lähettiin aamusella raahustaa kävellen koululle syömään ja kyselee kirjotusten tuloksia. Puolimatkassa se muisti, et koulus on pinaattikeittopäivä eli mahat kurnuten jatkettiin koululta matkaa Coffee Houseen juhlistamaan HYVIN menneitä kirjotuksia.
Me, ehkä maailman vähä-älyisimmät ja yksinkertaisimmat sisarukset, saatiin täydet pisteet uskonnon yo:sta! Alustavat pisteet nuo on, mut meni se koe pikkasen paremmin ku osasin ees kuvitella :D Hyvä me, tää on Pampselle ensi askel nörtteyden maailmaan, mä oon nii tottunu jo tähä nipona eloon, hehhe. Kevään kirjotukset meni kyllä ihan hyvin, eli tästä tytöstä tulee ylioppilas!!

Partiolainen - aina valmiina!

  On tää Suomen luonto nii kaunista. Bongasin matkalla parven joutsenia, jotka osottautui sitte lokeiksi. Ihan hyvä luontotuntemus mulla. Oli kivaa talsia täältä syrjästä kaupunkiin takaisin sivistyksen pariin, ku ulkona paisto arska ja lämpösä kevättuuli palellutti sormet ja varpaat. ;)

   Jooops. Mä yritän välillä valkata tänne blogiin mahollisimmat epäedustavat kuvat, nii että joku toinen outolintu saa vähä vertaistukea :))))