2012

Heippa!

Oikein kivaa tulevaa vuotta 2012 itse kullekkin säädylle! Meiti ei tänä vuonna pääse vuodenvaihdetta oikein juhlistamaan, tänään on iltavuoro töissä ja huomenna aamuvuoro. Uskallattekin tulla paukuttelee thunderkingejä mun ikkunan alle, aattelin olla autuaan tietämätön rakettien metakasta ja suunnistaa töistä suoraan höyhensaarille. Mutta pitäkääpä te sitte munki puolesta huisinhauskat rakettienpamauttelusessiot. =))

Asiasta toiseen, mä tein eilen varmaanki elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran ruokaa. Mun piti tehä ruoaksi niinki vaikeeta gourmetmössöä kui uunimakkaroita. Pottumuusia en osannu tehä, nii piti tyytyä vaan tarjoilee keitettyjä pottuja :DDD Kaikki fysiikanlait oli mua vastaan, sillä niitten pottujen keittämiseen uppos yhtäkkiä melkein tunti. Levy kyllä oli päällä, tämä kotitalousihme on aika monta kertaa kokkaillu hellan levyt kiinni, ja ihmetelly sitte, miks se vesi ei kiehu...Sitten söttäsin uunivuokaan makkaranpalasia ja sipulia ja vähän juustoa. Lopputuloksena oli räjähtäneitä ruskeita kökkäreitä ja mustaa sipulia. Voin kyllä tulla tekee ruokaa, jos jollaki on nälkä, kuka haluu mut kokiksi??? :DDDD Ihan oikeesti, oon vieläki vähä shokissa miten makkaroista voi tulla niin epämiellyttävän näköisiä! Ainaki ruokahalu katos ku tuhka tuuleen.

" Reetta, muistiksä ottaa näistä makkaroista kuoret pois?" ( pikkusiskon epäilevä ilme ku kattelee lautasella olevia ruskeita kökkäreitä)
" Täh, no en, oisko pitäny!!?? ( meitin ihmettelevä ilme, fruitninja kesken.)
" No näitä on vähä vaikee syyä ko tää kuori on vähä sitkeetä..." (pikkusisko sahaa epätoivoisesti veitsellä niitä ruskeita kökkäreitä)
" Kivan näkösiä makkaroita" ( pikkuveli höröttää ja tökkii ruskeita kökkäreitä haarukalla.)

Äiti: " Nyt kyllä huomaa, että oot liian vähä ruokaa laittanu!!!" ( nykivät suupielet)
Minä: " Mutta potut osasin keittää!" ( mitä-ne-nyt-oikein-nauraa-ilme)

Minä: " Äiti, voin tehä teille illaks ruokaa! ( heureka!)
Äiti: " EI TARTTE!!!!" ( hieman kauhistunut ilme...)

Tarinan opetus: Blondiki osaa keittää pottuja.

Mutta hyvvää uutta vuotta, pitäkäähän hauskaa!

nolo punajuuri

Heippa!

Oon tänään viettäny harvinaisen mieltäylentäviä hetkiä punaisena ku punajuuri. Rakkaat perheenjäseneni nimittäi kaivo jostain hyllyn perältä kasan vanhoja kortteja yms. lehtiä mitä oon joskus ihan pikkusena tehny. Ja niitä on sitte luettu äänen ja mua on hävettäny ehkä maailman eniten... Kyllä ihminen on voinu olla sitte nolon puoleinen kaveri. Että palataanpas pari vuosikymmentä takasi päi:

Mun silmisä vissii siinsi joskus pikkusena muksuna joku kirjailijan ura, sillä tein aina iskälle tai äitille lahjaksi semmosia kirjoja. Niittasin pari paperia yhteen, piirsin kuvia ja kirjotin sinne kaikkia juttuja. Ja arvaa onko näille naurettu maha kippurassa jälkeen päin? :DDDDDDDD

Tässä esimerkkejä kirjailijan urasta haaveilevan vähän pikkuvanhan kersan tuotoksista:

" Mitä äiti rakastaa?
Konvehteja, suukkosia, ruususia, puolisoa, lapsia, äitiä ja isää, perheen pientä lasta, vauvaa, kirjoja, kaupassa käyntiä, vaatteiden sovitusta, kukkia, ruohoja ( ????? :DDDDDD), haaveilua, UNELMATORTTUA!
Mitä äiti inhoaa?
Äiti inhoaa riehumista, sotkemista, puremista, potkimista, kiukuttelua, tappelemista, lököhousuja. "

" Äiti on lempeä, ystävällinen, oikea ihminen.
Äitille voi kertoa salaisuudet.
Äiti on lempeä. Äiti on kaunis.
Äidillä on TOSI hieno takki!
Äiti on kuin aurinko.
Äiti on nuorekas.
Äidistä ei voi sanoa mitään pahaa.
Äidissä piilee kolme sanaa; usko, toivo, rakkaus ( :DDDDDDDDDD en kestä oikeesti, mitä mun pienessä päässä oikein on liikkunu? :DDDDD)
Kiitos äiti sinulle että olet niin ihana! "

Oikeesti. On lapsukaisella ollu mielikuvitusta. Ja niitä verbaalisia lahjoja. :DDDDd

Sitte muutama pätkä jostain kirjasta jonka se sama pikkuvanha kersa on tehny iskälle synttärilahjaks ( aikaa onneks on kulunu semmoset yli kymmenen vuotta :DDDD)
" OLE:
Kotona: mukava lapsille
Sairaalassa: Oma itsesi
Lentokoneessa: Uninen
Työreissussa: Viisas, harkitseva, siisti ja asiallinen!
Kylässä: Juttelun esikuva ( :DDDDDDDDDDDDDDDD)"

" RETKI
1. Pakkaa todella HYVÄT eväät
2. Mene hienoon retki paikkaan
3. Tee jotain n. 30 min
4. Paista makkarat
5. Syö eväät
6. Lähde pois. "

JOS LOMALLA EI OLE TEKEMISTÄ (KESÄLLÄ)
- Pese auto
- Mene pyöräilemään
- LEIKI
- Ole vaimosi kanssa
- SAAT VARMASTI AURINGON PISTOKSEN
- Käytä lippistä
- Leivo
- Ui

" Yritä kestää kaikki! Kun tulet kotiin, mene heti nukkumaan.
Hyvä tyyny on kaiken A ja O. Peitto on oltava lämmin ja pehmeä.
Sänky on oltava joustava ja pehmeä. Hyvää yötä!"

Mä en oikeesti kestä. Kyllä mulla on hämäriä mielikuvia siitä, että oon ollu aikalailla tollo kersa, mutta että näin pöhlö..... :D En vaan kestä. Porukat uhkas lukee parhaat palat mun tuotoksista sitte mun häissä. Huhhuh, taitaapa maistraatti kutsua :D

Mutta joo, yritin penkoa teidän iloksi kuvia Reetasta vuosmallia 2000. Harmi ettei löytyny yhtään näpsyä, kone on kuin tilauksesta hukannu kaikki noloista noloimmat vanhat fotot. Mutta kuvitelkaa tohon nyt kuva semmosesta isoposkisesta, pikkuvanhasti hihittelevästä, niiailevasta kakarasta, nii tärppää lähelle :D

happy days, holidays.

Heippa hei.

Pieni varoituksen sananen: täällä ruudun toisella puolen hakkaa näppäimistöä hieman kiukkuinen ja epätoivoinen täti-ihminen ( yritin keksiä mikä tuollainen sana kuvais mua parhaiten, päädyin sitten tuohon.) Se täti-ihminen kärsii nimittäin taas tunnollisen koululaisen syndroomasta eli sairastumisesta lomalla. Kurkku on vähä kipiä, ja aivosoluja särkee. Lisäksi se tujumpi särkylääke päätti loppua juuri ennen joulupyhiä, ja nyt on selvittävä mahakivusta buranalla. ( elämän suurin epäoikeudenmukaisuus: miehet ei joudu koskaan kärsimään tästä.) Oon kylläkin yrittäny lääkitä itteeni suklaalla, mutta tuloksena on vaan ollu aikalailla ähky ja läski olo. Angst.

No se siitä valittamisesta sitten :D

Höh, joulu meni ohi nopeemmin ku ehti kissaa sannoo. Sain kunnian toimia kotona joulupukkina, ja yritin sitten aattona harjoitella salaa äänen mörentämistä. Iskä kaivo esille pölyset joulupukin kamppeet, jotka sisälsi mahan kohalta tiukanpuoleiset punaiset pöksyt, rikkimenneen naamarin ja kaks partaa. Niinpä mun piti sitten kiskoo kaks partaa naamalle ja vetää tonttulakki silmille. Jännityksen aikaan saamiseksi kipitin pari kertaa meidän talon ympäri ja koputtelin ikkunoihin. Meinasin päätyä mahalaskuun ja polven murtamiseen, piha oli nimittäin aika liukas. Siinä ku yritin säilyttää tasapainon, kiljasin vahingossa aika neitimäisesti, ja se kiljaisu sitten kantautu joulupukkiin uskovienki korviin. Sisälle asti. Ei siis menny pukin rooli läpi... Ymmärrettävistä syistä Pukilla oli oikee pikasprintti, ku Petteri oli karkuteillä ja Afrikkaan kiire.
Eli luultavasti en ala sittenkään tekemään bisnestä ens jouluna Joulupukiksi pukeutuneena. Ei oo mun laji, hyvästi Hollywood. Siinä touhussa tullee aika hikikin ja parta kutittaa. Onneksi ei sentään tarttenu ahtautua savupiipusta, eikä tanssia tonttupolkkaa.

Tarinan opetus: Lapset eivät ole tyhmiä.

P.S Olin ollu hirmu kiltti!

P.P.S Kommenttipoksi on edelleen hengissä.
P.P.P.S Oonks ainoo jolla tuntuu ettei pöksyt mee jalkaan ku on tullu vähän syötyä?

Joulutoivotukset!

Hirveen hilpiää ja verrattoman hauskaa joulua ja onnellista Uutta Vuotta 2012! Muistakkaa ottaa hirveen rennosti ja nauttia lomasta!
Ens vuonna sitte uudet kujeet ja hulinat...

Pieni enkeli

" Pieni enkeli joukossa toisten
näkee tähden niin loistavan.
Betlehemiin jo rientäkää kaikki,
kuulee tähden tuon kutsuvan.
Toiset enkelit riemuiten laulaa:
Kunnia olkoon Jumalan.
Pieni enkeli kurottaa kaulaa,
jotta näkisi hän tulijan.

Pieni enkeli joukossa toisten
hämmästyy lailla paimenten.
Lapsi syntynyt on tallin seimeen,
luokse härkäin ja aasien.
Toiset enkelit lauluaan jatkaa.
Kaikuu Gloria korkeuksiin.
Pieni enkeli talliin vain matkaa,
törmää ovella tietäjiin.

Pieni enkeli joukossa toisten,
vihdoin Jeesuksen nähdä saa.
Jouluriemu niin valtava, suuri
pienen enkelin valloittaa.
Pyhä kirkkaus täyttää jo majan,
koskettaa lämpö rakkauden.
Synnyinyö tämä on Vapahtajan,
pieni enkeli ymmärtää sen. "
-Jukka Salminen-

vapaus!

Heippa!

Aattelinpa sen nyt tänne blogin puolellekki kuuluttaa. Oon nyt virallisesti joululomalainen! Ja joululomasta huolimatta oon heränny aamuvarhasella leijumaan siitä tänne blogiin. Ei vaan, kyllähän sitä ois unta riittäny vaikka iltapäivään pitkäks venyneen illan ansiosta, mutta sain kunnian olla varaäiskänä meiän pikkusille sillä aikaa ku hakee toikkarit ja rantautuu myös lomalle. ( ei vitsi, joudunks mä oikeesti vaihtaa vaipan? ennustan että kohta tänne alkaa rantautuu kiva tuoksahdus...)

Eilen hyvästeltiin rakas opinahjomme viimesen kerran tälle vuodelle. Joo, tunnustetaan, meiti arvokkaana lyseolaisena miettii, että miten ihmeessä sitä pärjää kaks viikkoa ilman lyskaa? Aika haastavaa varmaan... :D Saattaa tulla pikkasen ikävä, hihhih :)

Sain eilen telottua vasemman käden ku tappelin pikkusiskon kans :DDDD Mietin just, että minkä ihmeen tekosyyn mä keksin jos käsi ei ittestää parannu, vaa tarttee mennä niksauttamaan sen jonnekki. Noloa tunnustaa, että " hävisin pikkusysterille painimatsissa ja onnistuin siinä tuoksinassa jotenkin vääntämään olkapään ympäri". Oikeestaan voisin parannella tuota kättä jouluaattoon asti. Voi itku äiti, en mä kyllä millään voi siivota joulusiivousta, ku tuo käsi on niiiiiiiiiiiiiiin kipeä! Ja voi ei, emmä millään voi vaihtaa Aadalta haisevaa lähetystä pöksyistä, kun tuo käsi on niiiiiin kipeä... :D Harmi vaan, etten mä oikeen oo oikein uskottava.

Mutta kivat joululomat kaikille, etenkin rakkaille lyseolaistovereilleni :D Muistakkaa ottaa rennosti, vasta ens vuonna saa alkaa lukee kirjotuksiin.

Tää enkeli mulla killuu kaapin päällä kesät ja talvet. En vaan millään raaski piilottaa sitä kesäks kaapin perälle. Tää on saatu joululahjaks yheltä tärkeeltä ihmiseltä :)

jouluisia juttuja.

Heipä hei!

Onks teilläki joulufiilis?
Yritin eilen paketoida joululahjat omin pikku kätösin, ja lopputuloksena oli paperinarua joka puolella, teippiä nenässä ja ryttysiä lahjanmöllyköitä... Mutta ajatus kai on tärkein, vaikka ne paketit onki ihan hirmu rumia ;)
Mutta mitkä joululomasuunnitelmat? (Kuvat täältä)

Minä ainakin...

... Aion syyä suklaata kilokaupalla, vaikka rekka-autollisen. Kuinka monta suklaata voi syyä kerralla, ettei tuu paha olo? :D

... Nukkua kellon ympäri ja nähä kivoja unia :)

... Tehä lumipalloja.

... Hörppiä vilttiin kääriytyneenä kaakaota ( yrittäen olla polttamatta kieltä, niin että makuaisti säilyis.)

... Huhkia hiki myssyssä keskellä korpea ja yrittää tökkiä itteä liikkeille sauvantekeleillä. ( kutsutaan kai hiihdoksi?)

... Yrittää pysyä pystyssä luistimilla. ( Mulla on ehkä maailman huonoin tasapaino, lumikinokset kentän laidalla oikein vetää mua puoleensa. :D)

... Laiskotella oikein urakalla! Ja omistamatta siis korkeaa motivaatiota mihinkään muuhun kuin syömiseen...

... Herätä aamupalalle vaikka vasta iltapäivällä. Eli viettää herätyskellottoman loman.

... Kahlata läpi kirjaston.

... Tehä ihan pikkiriikkisen kouluhommia. Vaikka lukuaikataulun kevättä varten.

... Pelätä, että Joulupukki ei löydäkkään meille, vaan juuttuu ruuhkaan.

... Olla valittamatta liian kovasta pakkasesta

... Tehä monta lumiukkoa.

... Hiippailla monta iltaa villasukat jalassa.

... Käyttää alennusmyynneissä kyynerpäätaktiikkaa.

... Ja karata Uban kans äkkilähdöllä ulkomaille!

Oikein hauskaa ja hilpeää joululomaa kaikille! Yritän tsempata itteni vielä yhelle yhteiskuntaopin tunnille, sitten alkaa loma! :)

kuusivarkaissa.

Heissan taasen!

Lähettiin iskän ja muutaman pikkusisaruksen kans metästämään meille joulukuusta Ylivieskasta asti. Siellä on nimittäin semmonen kiva metänkaistale, josta saa ihan laillisin keinoin hakea joulukuusen, eikä tarvi pelätä metsähallituksen kuusivarkauksia ehkäisevää valvontaa. Niinpä peräkärry perään ja lähettiin ajeleskelemaan kohti Ylivieskaa. Ja heti tuli sellainen joulufiilis, kun kansanradiossa joku kipakka mummeli paasas höryllä, ettei ratiosta ennää kuulu joululauluja vaikka kohta on jo joulu! Toista se oli kuulemma ennen vanhaan ku radiojuontajat tajus aloittaa joululaulujen soittamisen jo marraskuussa.

Suunniteltiin kyllä sen kuusen napsasemista jostain tien reunasta. Harmi vaan, ettei oltu kotona muistettu teipata rekkaria umpeen, muutenhan se kuusivarkaissa käynti ois vaikka onnistunukki.

Saatiinpa ainakin sukat märiksi, vaikka oltiinkin varustauduttu kumisaappailla kuusenhakureissulle. Semmonen ihme lämpöinen etelätuuli on varmaanki rantautunu Suomeen, sillä lumi oli aikalailla märkää. Tunsin itteni oikeeksi korpijääkäriksi, kun talsin kumpparit hölskyen ettimässä katsomisen arvoista kuusta ja puut tiputteli mun niskaan jättisuuria kylmiä vesipisaroita. Ei oltu ihan varmoja, missä kulkee naapurin tontin rajat, joten hiippailtiin selkä kyyryssä ja valmiita maastoutumaan jos näköpiiriin ois tullu naapurin maajussi. Meininki siis melkein kun talvisodassa... Oltiinhan me melkein Venäjän rajallaki?

Kun metsän rumin kuusi oli teilattu kanveesiin, ateriotiin sitten kenttälounas, eli kaks piparia ja kahvia. Kotimatkalla pysähdyttiin Kärkkäisellä vähä tshoppailemassa viimosia joululahjoja. Iskä shoppaili
sitten muodin edelläkävijänä äärimmäisen tyylikkääseen karvalakkin. Iskä oli aika hauskan näkönen, ku sovitti niitä erittäin muodikkaita karvareuhkoja. Onneks se sentään pääty sellaseen perusmustaan, eikä siihen punaiseen karvaturriin, jonka ois kyllä erottanu vaikka kilometrien päästä.


Että tällaista tällä kertaa! Nyt meilläki on sitte joulukuusi, joka on nyt pikkasen harva ja vähäneulainen ja toispuoleinen. Mutta eiköhän siitä ihan ookoo tuu, kunhan vaan tunkee tarpeeksi koristeita.

Muutenkin suht. kiva vknlp takana! Perjantai-iltana oltiin kaverin kämpillä yötä ja Noora sai melkein huijattua mua, että sen rakkausrintamalla on tapahtunu jotain äkillisiä muutoksia. Hyvä etten saanu sytänkohtausta! Lauantaina sitten shoppailtiin kaupungissa ja käytiin Oliviassa salaatilla ( ihan hirmu hyvää, kannattaa tutustua!). Illalla sitten Ouluun firmalle joululauluja lauleskelemaan :) On se ihan tajuttoman hienon kuulosta, kun sali on täynnä porukkaa ja kaikki laulaa ihan täysillä!

Koittakaa kestää vielä muutama päivä, sitten päästäänki lomalle! Eli viimeiset tsemppaukset arkeen... :)