maailman kivoin koulupäivä

Huomenta!

Niin, ja oikein romskut myöhästyneet ystävänpäivähalaukset kaikille. :)

   Mä ooon nyt virallisesti niinku lukulomalainen ja hengailut lyskalla on vaihtunu nyt kirjastossa istumiseen ( oon istuskellu siellä tasan kerran, mutta sinnikkäästi kuitenkin). Yhyy, mulla on jo nyt ikävä lyskaa vaikka viimeks torstaina näytin naamaani siellä.... :D

Rakas lyseomme oli saanu uuden sisustuksen ;)

 Kaikkien pitäis kärsiä lukio ihan sen takia, että saa fiilistellä penkkaripäivänä! Musta on jotenki hullun hauskaa, et yhtäkkiä kaikki niin ahkerat ja tylsät lukiolaiset muuttuu ihan kahjoiksi  eikä yhtään käyttäydy lyseolaisen arvolle sopivasti. Mä halusin nauttia mahollisimman pitkään lyskan rumista lattioista ja reksien kuvista seinillä, et menin koululle jo ennen kaheksaa. Käytiin kiusaamassa sitte niitä raukkoja, joilla penkkarit on vasta eessä. Lyskassa on sillon oikeesti kivaa ku ei tartte opiskella ja yrittää käyttäytyä kauheen fiksusti!! :D Ja harvemmin lyskan käytävillä soi petri nygårdia...

  Abigaala oli kans hauska, vaikka miljoona lyskalaista sulloutuu pieneen liikuntasaliin ( lyskalaiset taitaa olla aika epäurheilullista porukkaa, ku liikkasali on nii pieni. ainaski kaikki jaksaa juosta sen päästä päähän :D) Hoilattiin pakolliset abilaulut, joitten kaikki harjoitukset olin joteski kummasti missannu. Ei se mitään, lyskalaiset ei ossaa laulaa eikä haitannu yhtää vaikka ne abilaulut kuulosti lähinnä epämääräseltä mölinältä. Sitä paitsi muusikot on rumia.

Taidankin alkaa ihan kokopäiväiseksi hipiksi ja julistaa maailmanrauhaa.

Penkkariajelu oli ihan hullun mukavaa, kaikki oli niin meiningissä mukana! Kiljuttiin ja karjuttiin äänet käheiksi ja yritettiin osua karkeilla ihmisiä. Mulla oli jotenki nii huono sihti etten osunu. Yks mies kauppas ilmasia halauksia, ja heilutteli pahvikylttiä jossa luki " FREE HUGS". Olisin varmasti käyny halaamas sitä ystävänpäivän ja yleisen maailmanrauhan kunniaksi jos vaan oisin jotenki päässy sieltä rekasta alas.  Mulla on oikee korva varmasti melkein kuuro, ku Eepu kilju mun korvan juuressa koko matkan. :D Mä en oo ees tienny, et mustaki lähtee ääntä, en oo varmaa koskaan kiljunu yhtä lujaa ku siellä rekan kyydissä. Abin on helppo hymyillä!
  Oulus on sittenki hirveen kivoja ihmisiä, kun ne on niin menossa mukana! Tuli hullun hyvä fiilis, ku ihmiset kaupungilla hymyili ja näytti iloisilta, heilutti ja hyppi meidän kanssa :D Kaikki otti osaa meidän riemuun! :)

  Jatkettiin sitte penkkareita Olimpokseen syömään täysissä taisteluvarustuksissa. Huippu penkkaripäivä ja huippuja ihmisiä, joiden kans sai jakaa sen kaiken kivan!!! :)

tulevaisuudesta

Huomenta!

 Mä elän maanpaossa omassa huoneessa, ku talo täynnä pieniä pyhäkoululaisia enkä millään viitti mennä pelästyttää niitä vastaheränneen näköisenä. Mulla ei oikein tuo aikaisin herääminen onnistu, nytkin näin nii kivaa unta etten viittiny herätä aikasi. Oli pakko kattoo se uni loppuun.



Kuva täältä

  Tuntuu, et musta on yhtäkkiä tullu ku toinen ihminen! Vielä syksyllä olin koko ajan ihan hirveen väsyny, eikä elämä oikein tuntunu miltään. Väsytti koko ajan,eikä ois halunnu muuta tehdä ku nukkua ja nukkua. Sillon ei kyllä hirveesti nauttinu elämästä, mutta nytten on niiin erilainen olo ja oon ihan hurjan onnellinen siitä! ;)
Mutta kaikella on kuitenki tapana järjestyä, ja nyt elämä tuntuu ihan mahottoman mukavalta ja onnelliselta. Vaikka ei mulle oo kyllä mitään ihmeellistä tapahtunu, joitain asioita vaan selvinny ja eikä niitä tartte enää miettiä ja pohtia. :)

   En tiiä miks mulla on nii valtava kaukokaipuu! Koko ajan mielessä vilistää kaikki haavekuvat ja tulevaisuudensuunnitelmat, eikä malttais millään oottaa kevään etenemistä ja kirjotusten loppumista. Haluaisin lähteä heti, jonnekki kauas. Ei malttais oottaa siihen asti, että kesällä selkenee, missä tuun syksyllä olemaan. Ei kyllä ois yhtään huono juttu, vaikka koulupaikkaa ei yliopistossa heti irtoo. Tiiän, että psykologia on se ala, mitä haluan opiskella, mutta välivuosi kyllä ois kans aika houkutteleva vaihtoehto :D Vuosi ilman aivojen käyttämistä! Eli ihan sama miten pääsykokeet menee, eteen tulee kuitenki se just paras vaihtoehto... Ja onhan sitä vielä semmonenki vaihtoehto et meenki inttiin ja könyän pyssy kainalossa mettiä ja peltoja. Eihän sitä koskaan tiiä :D

   Jotenki mulla on nyt vaan tullu semmonen olo, etten halua tuhlata mun elämää johonki murehtimiseen ja jossitteluun. Pitäs opetella kääntämään kaikki negatiiviset ajatukset myönteisiksi, eikä vaan ootella, että elämästä tulee mukavaa ja haaveet toteutuu. Pittää itte toteuttaa niitä haaveita, tai ainakin olla niin rohkea et niitä uskaltaa toteuttaa. Ne jotku on niin hulluja et kyllä sitä rohkeutta tarvii :D Mulle on tullu vahvasti semmonen olo, et vietän loppuelämän eri puolilla maapalloa, matkustelen ja näen maailmaa. Tapaan erilaisia ihmisiä, uskallan jättää kaiken tutun ja turvallisen taakse. :) Elän just semmosta elämää, mistä oon aina haaveillu, lähden sillon pois ku tuntuu siltä, ja tuun takaisin jos haluan.

   Mun pitäis oikeesti olla ruotsin kirja käpälissä ja tankata ruottin sanastoo päähän. Huomenna ois kuuntelu, mut ei mua ressaa ollenkaan. Penkkariasuki on hankittu, eli ei ressiä sillä sarallakaan. Ainoa asia mikä mua oikeesti vähän ressaa on se, miten saan itteni lukemaan ja opiskelemaan kunnolla. Ois niin paljon muuta kivempaa tekemistä. Mä en ossaa ennää keskittyä :D

 

  
  

haaste

Iltoja!

 Tulin just iskän kanssa lenkiltä ( ehkä ihminen on sitten aikuinen ku vanhemmat tuntuu ihan mukavilta tyypeiltä ja niiden kanssa kehtaa näyttäytyä ihmisten ilmoilla)  ja fiilistelen sitä, et oon nyt virallinen lukulomalainen! Matikan prelissä kävin istuskelemassa ja raapustamassa muutaman yhtälön ja ympyrän paperiin, sitten pääsin ouluhallille korvaa liikuntatuntia ( juoksin ouluhallia ympäri - sisällä onneksi). Eli äärimmäisen tapahtumarikas päivä kyllä takana ;)

 

Mutta sit tämmöseen. Mä en oo ennen varmaankaan näitä tehny, joten kärsikää nytte:

 

Viisi asiaa, jotka tuovat hyvää mieltä:
1. SYÖMINEN
2. NUKKUMINEN
3. LÖHÖILY
4. raudan vääntäminen mutkalle
5. Candy Crushissa pääseminen seuraavalle tasolle.

 

Viisi asiaa, joita tarvitset päivittäin:
1.  Tietokone   ( kaikkeen tarpeelliseen: blogien lukemiseen, candy crushiin, facebookkyttäilyyn...)
2. Aivot ( niitä kyllä tarttis, mut aina ne ei oikein toimi...)

3. Kärsivällisyyttä

4. Itsehillintää 

5. Rakkautta ja hellyyttä ( hehehhehehhehehhehe,,, joo en oikeesti, tuo vaan kuullosti nii syvälliseltä et oli pakko laittaa)

 

Viisi kirjaa, joita suosittelet muille:
1. Äidinkielen käsikirja ( vain sen takia, et kaikki ymmärtäis miten rankkaa on olla lukiossa.)
2. Seitsemän veljestä ( suomen huonoin kirja)
3. Lokki Joonatan ( maailman huonoin kirja - jos nyt ei satu olemaan kiinnostunu lokeista ja lokkien lentokuvioista)
4. Puolikas keltaista aurinkoa ( oikeesti hyvä kirja, ihanan romsku ;))
5. Jari Tervo: Layla 

 

Viisi kaikkien aikojen suosikkilaulajaa/-yhtyettä:
1.  En tiiä, jääny tämmöset vähä vähemmälle.

2. No, laitetaan tähä et Annitanni, lapsuuden traumojen muistoksi.

3. 

4.

5.

 

Viisi lempiruokaasi:
1. Mättöruoka ( hesburgeriiii!)
2.  Salaatit ( ihan oikeesti, nyt en huijaa. voisin elää niillä.)
3. öööö Olympioksen ruoka, se ihana fetapihvi ja lohkoperunat <3
4. Uunilohi
5. Suklaa

 

 

Viisi paikkaa, joissa haluaisit käydä:
1. AFRIKKA 
- mun haave, joskus kyllä meen sinne ja tuon sen matkalaukussa kotiin!
2. Lähi-itä
3. Spa, jossa vois löhötä kymmenen päivää ja lelliä ittiä kaikissa kivoissa hieronnoissa ja kasvohoidoissa.
4. Kakkugalleria ( syö kakkua niin paljon kuin jaksat... = mun taivas )
5. Joku luksuskuntosali jossa saa aamupalaa ja jossa on komeita personaltrainereita. ( khihhih)

.

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua:

1. Höntti
2. Hajamielinen
3. Yksinkertainen

4. Haaveisiin uppoutuva

5. Vuoristorata ( tämän oon kuullu kavereiden suusta. oon kuulemma vähä jojo.)

 

Viisi asiaa, joista unelmoit:

1. Onnellisesta elämästä
2. Vauvasta ( mulla on vauvakuume, ja äippä haluu joskus mummuksi et se voi neuloo pieniä töppösiä ;))

3. Ammatista, jossa voin auttaa ihmisiä

4. Maailmanympärysmatkasta

5. tätä en kyllä kerro.
 

Viisi elämänohjetta, jotka haluat jakaa kaikkien kanssa:

 1. Mulla ei kyllä oo mittää elämänohjeita, mut tykkään ettiä niitä kirjoista ja lehistä jne. Ööööh

" hymyile, sillä et koskaan tiedä, kuka sinua katselee" joku tommone on iha hyvä meille epätoivoisille reppanoille :D ( hekoheko.)
 

***

1. Mikä on suurin unelmasi?
 Elämä, joka on parasta just semmosenaan :)

2. Mikä on paras vinkkisi kauniiseen kotiin?
 Rauha ja harmonia.
( syvällistä.)

3. Mikä on ollut elämäsi tähänastisista paras päivä?
En mä tiiä yhtä parasta. Parhaita päiviä on ollu monta, hiihhh :)

4. Miksi pidät blogia?
Kerjään huomiota, haluan kertoa itsestäni kaiken, haluun saada muut kateellisiksi esittelemällä miten täydellinen elämä mulla on.
No ei vaiskaa, siks et tykkään kirjottaa, ja blogin kirjottaminen on tarpeeks älyvapaata touhua. :)

5. Miten pidät huolta itsestäsi?
 Syön paljon ( myös herkkuja -->henkinen tasapaino kunnossa), liikun, yritän urheilla, joogaan, rentoudun. Saunon, shoppailen, pidän hauskaa, löhöilen.

6. Mistä pidät itsessäsi eniten?
 Ehkä siitä et en oo mikää kauhee tosikko. Ymmärrän joskus jopa huumoria. Ja sit oon suvaitsevainen ja empaattinen. Paitsi empaattisuus on joskus vähä tympeetä :D
.
7. Entä vähiten?
 Yritän kontrolloida ittiäni ihan liikaa. Ja vaadin itteltäni liikaa. En ossaa aina olla kiltti ittelleni, sitä mä inhoan!!! :D Ja oon mä välillä vähä vaikeestiymmärrettävä ja monimutkanen. ;)

8. Mainitse kolme tärkeintä asiaa elämässäsi?
Perhe ja ystävät on ne tärkeimmät :)

9. Mitä pelkäät?
 Sitä, että jollekin läheiselle ihmiselle tapahtuu jotain ikävää :S

10. Mikä on nopein reseptisi, kun lapsilla on nälkä?
 Niillä ei koskaan oo niin nälkä et ne mun kokkailuja söis. Mäkin autokaista kelpaa aina.

11. Mikä on paras lastenkasvatusvinkkisi?
 Vapaa kasvatus, eikä karkkia ennen 10 vuotissyntymäpäivää. Sukupuolineutraalisuus: lasta ei luokitella tytöksi eikä pojaksi, eikä se missään nimessä saa käyttää mitään vaaleanpunaista tai vaaleansinistä.
Ei oikeesti!!! Mä en ossaa lapsia kasvattaa. antaa niitten olla lapsia, mut joku roti sentäs.
( oon kyllä valmis perheenäidiksi ku on nää kasvatusmallit jo hiottu niin valmiiksi...)

Joo. Nyt saunaan ja äikänkirjojen pariin! :D

 Mukavaa viikonalotusta!

sunnuntailäpinää

 

Makoisaa sunnuntai-iltaa!

 

Onpa ollu kyllä vaisu viikonloppu. Energiaa ei oo ollu muuhun ku Candy Crushin pelaamiseen ( pitääkö huolestua jos viikonlopun suurin onnistuminen on tasolta 35 pääseminen? :D Oon jumittanu siinä about kuukauden...) 

No olin mä kyllä sen verran reipas, et kävin rusikoimassa rautaa salilla lauantaina, ja nyt käveleminen ja makuuasennosta ylös pääseminen onnistuu irvistellen. Jotain on siis tullu tehtyä, vaikka meinasin lopettaa reenin jo alkumetreillä. Ei vaan kulkenu, ei sitte millään!!! Olin puolikuollu jo ensimmäisen kyykkysarjan jälkeen ja jouduin käyttää kaikki tahdonvoiman ja itsetsemppauksen etten jättäny leikkii kesken ja suksinu takas kotiin. Joskus mä ihmettelen, miks ees raahaan itteni sinne salille. Joskus se vaan on niin tympeetä hommaa, ainaski sillon ku jalat painaa tonnin ja eikä jaksais liikuttaa ruhoa muualle ku jääkaapille. :D

 

 

  Tuossa ylhäällä komeilee Mammen ja Sallan illan aikaansaannos: valkosuklaa-lime-päärynä-omena-"herkkuja", ja alhaalla sitten epäilyttävästi jotakin aivan muuta muistuttavaa. Mä kehotin mamppea pystyttää jonku leivontablogin, näkeehän noista kuvista, et sillä on kyllä taitoo käpälissä ja jauhoo nenässä :D Nojoo oli nuo oikeesti ihan hyviä, pointsit ja kumarrukset tarjoilijoille!

  Sit vähä tympeempään juttuun. Käväsin loppuviikosta oysissa, ja keväällä tiedossa ois sit keväälle leikkaus. Kirjotukset ehin suorittaa ja ulkomailla kävästä ennen ku leikkauspöytä kutsuu.  Ei siinä mitään, mut oon maailman huonoin toipilas, en jaksa olla hirveen pitkiä aikoja paikallaan, ja hermot menee sadasosasekunnissa jos olo ei heti oo hyvä. Ootan sitä leikkausta kyllä kauhunsekaisin fiiliksin. Tiiän, että se on ihan pikkujuttu monen muun asian rinnalla mutta silti ottaa aika rankasti päähän. Mä oon viettäny ihan tarpeeksi aikaa sairaalan komeissa pöksyissä ja muhun on tungettu ihan tarpeeksi tikkejä ja muuta sälää. :D
Toisaalta ei kyllä auta yhtään tuon asian miettiminen, enpä mä sille mittään voi. Mun kohalle on osunu tämmönen, ja mun pittää sit tulla sen asian kanssa toimeen. Joskus kyllä miettii, et miks just mulle on tullu tämä, mutta asiat vois olla kuitenkin niin paljon paljon pahemmin!!

Onneks se lääkäri on maailman lepposin tyyppi ja lupas ystävällisesti yrittää olla katkasematta mun issiashermoa, ja kiitin siitä kauniisti :D Se sano, etten saa antaa tämän vaikuttaa mun elämään. Tästä jutusta on kuulemma jotain hyötyäki: jos mä joskus murran jonku mun raajoista, paranen siitä älyttömän nopeesti. Lohduttavaa :D Muutenki sillä lääkärillä on nii hauskat jutut, että mua vaan naurattaa sen juttusilla. Lepponen tyyppi kyllä!

Mulla ei onneks oo mittään sairaalakammoa, vaan siellä on ihan mukavaaki. Ei mua ne leikkaukset pelota, ihan tuttua kauraa. Pikkusena tykkäsin olla siks sairaalas, et hoitajat toi mulle koko ajan kokista ja jätskiä ja sain tuijottaa koko päivän jotain prinsessavideoita ja leikkiä sairaalasängyllä. Kaikki lelli mua ja toi mulle kaikkee kivaa. Nyt sitä ei ehkä viihti enää koko ajan vaatia jotain, vaan pittää yrittää olla suht helppo potilas :D Ennää ei kehtaa oikein näyttää oikein surkeeta naamaa, mua ärsyttää maailman eniten jos joku näkkee mut kipeenä! Mulla ei kestä kunnia siihen.

   Jooops. Tämmöstä tänäään. Joskus oon miettiny et pitäskö mun välillä vähä tarkemmin miettiä mitä tänne kirjotan :D Nää postaukset vaan tulee, sen kummempia miettimättä. Ennen mä en ois ikinä kehannu kertoo kenellekkää et meitsi on menos sairaalaan. Varsinki pahimmassa murkkuiässä ne sairaalareissut hävetti, ja pelkäsin, et joku saa tietää niistä. Nyt tuommone hysteria melkei naurattaa. Ei mun mielestä tommosta juttua tartte hävetä. Jokaisella meillä on omat vaivamme, eikä niitä tartte yhtään piilotella :)  Ehkä mä oon sen verran kasvanu siitä, etten häpeä enää tuota mun "sairautta". Ei sitä oikeesti sairaudeksikaan voi kutsua, se on paremminki semmone pikkune vaiva, joka joskus tarttee vähä järeämpiä aseita :D

Ehkä se on semmonen omalaatuisuus, joka tekee minusta juuri minut.

  

minusta tulee isona...

Heippa!

  Mulla penkkarit, kirjotukset ja kaikki muu ressaava lähestyy, eli yksinkertasestihan se tarkottaa sitä, että lukio on loppusuoralla ja kohta puolin pitäis hakea itsensä johonkin kiinnostavaan opinahjoon. Ja yrittää siinä sivussa sitten päästä sinne.

 Oon miettiny, et mikä kumma musta tuleekaan sitten isona. Tässä muutamia urahaaveita:

Poliisi
Mä kyllä luulen että muut poliisiopiskelijat naurais mun lihakset pellolle ja suhtautuis muhun vähintään säälivästi. En ehkä ois kauheen uskottavan näkönen kyttä, ja ehkä rosvojahdissa saattais jalat muuttua hyytelöksi. En ois yhtään vakuuttava jos sopertelen ääni väristen " Kädet ylös konna" enkä varmasti sais teilattua satakilosta rosvoa kanveesiin muuten kuin epärehellisiä keinoja käyttämällä :D Sitten mä alkaisin pillittää jos mun pitäis joku reppana viiä putkaan, ja hakkaisin varmaan ärsyttäviä jätkiä nenuun jos ne yrittäis yhtään kertoa hauskoja sovinistivitsejä. Ja passittaisin kaikki rasistisia juttuja laukovat isot kaljamaha miehet putkaan ja unohtaisin ne "vahingossa" sinne.

Kokopäiväinen muusikko Zeppeliinin keskustorilla
Voisin ilahuttaa aamu-unisia shoppailioita mun musiikillisilla lahjoilla.  Oon varma et niitä löytyy enemmän ku  lyskan juhlasalissa möykkäävistä muusikonaluista: en tiiä oliko sieltä kantautuva möly musiikkia, toivon että ei ole.. Aivan karmeeta möykkää!!! Lyska tunnetusti on koulu, jossa musikaallisuus kukoistaa ja uusia tähtiä syttyy musiikin taivaalle.
  Työpäivän aluksi ostuisin risti-istuntaan keskustorille, sulkisin silmät keskittyäkseni ja soittaisin nokkahuilulla aamutunnelman. Ja laulaa luikauttaisin pari pirteää aamulaulua. En tiiä maksaisko ne Zeppeliinin porhot mulle kansan viihdyttämisestä, vai maksaisko ne mulle siitä, etten missään nimessä avais suuta enkä ainakaan laulais.
Mut kaikki oikeat muusikot on väärinymmärettyjä, minäkin...

Kuninkaanhovin kotiapulainen
Työasuun kuuluis semmonen söpön vaaleanpunainen pitsiesiliina ja pitsimyssy sekä äidillinen ilme. Kipsuttaisin kopisevilla puukengillä pitkin kuninkaanlinnan pitkiä käytäviä soppakauha kainalossa ja Estelle toisessa. Valmistaisin kuningasparille illalliseksi fliteerattuja katkarapuja perunahöystöllä, ja taittelisin lautasliinat kauniisti lautasen viereen. Pyyhkisin pölyjä kuninkaalisista kruunuista vaaleanpunaisella pölyhuiskalla ja kiillottaisin kuningasparin pöytähopeat. Keittelisin Prinssi Harrylle aamukahvit ja satuloisin Williamin hevosen hevospooloharjoituksia varten. Vapaa-aikoina opettaisin Estellelle suomea ja kehottaisin kapinoimaan tiukkoja käytösnormeja vastaan.
Sit jonain kauniina päivänä joku komea prinssi karauttais linnan pihalle ja vapauttais mut orjatyöstä. Me mentäis naimisiin, ja meijän lapsen nimeksi tulis Sylvia-Estelle Diana Elisabeth Victoria Madeleine Eveliina.

Ympäristöaktivisti
Viettäisin koko työuran taloyhtiöiden roskapisteellä vahtimassa, että asukkaat osaavat lajitella jätteensä oikein. Istuisin ruuhka-aikana keskellä autotietä ja kiljuisin kurkku suorana miten paljon autot saastuttaa ja tuhoaa ympäristöä. Julkisissa liikennevälineissä onnittelisin kanssamatkustajia loistavasta vihreästä valinnasta, ja evästunnilla aukaisisin suurielkeisesti eväsrasian, joka sisältää kypsentämätöntä viherituleväpahkurakääpäjukurttia. Kertoisin lähimmäisilleni, millä tavoin voi osoittaa rakkauttaan ympäristöä kohtaan. Sammuttaisin valot ja käyttäisin niiden sijaan kynttilöitä tai päreitä.

Jäätelöpallojen erityispyörittelijä
Olisin isänmaamme johtavaa asiantuntijaluokkaa sopivan jäätelöpallon valinnassa. Mun puoleen käännyttäis silloin ku ei osaa valita suklaan ja toffeejätskin väliltä. Kehittelisin uusia jätskimakuja ( vadelma-suklaa-valkosuklaa-mustikkamuffinssi-toffeetikkari) ja joutuisin varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ylensyönnin takia.

   Oikeesti musta ehkä tulee isona psykologi tai joku äititeresa joka juoksee pitkin maailmaa pelastamassa ihmisiä. Ehkä musta tulee vielä jotain suurta, esim. valtionvarainministeri tai opetushallituksen puheenjohtaja ( no hehe), tai sitte löydän itteni jostain unelmaduunista.
Tällä hetkellä mua oikeesti kiinnostaa psykologin työ, tai sitten vaan joku duuni, jossa voin auttaa ihmisiä :) Ehkä mun pitää alkaa maailmanparantajaksi. Tässä maailmassa on nimittäi paljo paranneltavaa :)

P.S MIKS bloggeri ei anna lisätä kuvia?? Se antaa vaa lisätä jotai vanhoja kuvia..

P.P.S   Lämpimät kiitokset kummitädille, joka ilahutti rasittuneen lukiolaisen iltaa! Eilen menin suoraan koulusta töihin, joten pitkän päivän jälkeen oli kiva lukee se kortti! <3 Kiitos! :)

luvassa aurinkoa ja positiivisuutta

Heippa!

   Mulla on just nyt ihan loistava fiilis. Viime aikoina on mieli ollu aika matalalla ja elämä on välillä potkinu päähän ja pahasti, mut just nyt on niin hyvä olo :) Hassua, et sitä joskus vaan huomaa, miten onnellinen on. Ihan yhtäkkiä tulee sellainen onnellisuuspuuska, ja tekis mieli huutaa koko maailmalle et ELÄMÄ ON IHANAA! Joskus se on niin ihanaa, et ihan naurattaa. Oon taas huomannut, miten onnellinen ihminen oon, ku mulla on niin vahva ja suuri tukiverkko. Ystävät on niin ihania, et ne on saanu mut monesti itkemään, hyvällä tavalla :) Onnesta, tuntuu, et en mä ansaitse niin ihania ihmisiä mun rinnalle. Kaikkein onnellisinta on huomata, että musta välitetään, ja et mä oon jollekin tärkeä. Mikään ei lohduta niin paljon kuin ystävän halaus ja kannustavat sanat. Oon onnellinen siitä, että mun elämä on täynnä mulle rakkaita ja tärkeitä ihmisiä. Ilman niitä en vaan selviäis <3 Ja elämä on näyttäny, että kyllä asiat pikkuhiljaa selkenee ja selviytyy, ja opettanu mulle, ettei yksin kannata asioita liikaa pyöritellä.

  Mä päätin, että tänä vuonna tuun olemaan paljon paljon positiivisempi ku viime vuonna. Kyllä välillä pitää marmattaa, mut positiivisuus on vaikeempi asenne saavuttaa ku se valittaminen. Mä oon saanu jostain energiapuuskan, ja tuntuu et jaksaa tehä vaikka mitä. Tykkään viettää aikaa kuntosalilla ja syyä terveellisesti. Porukat ei oikein ymmärrä mun terveysinnostusta ja naureskelee mun takapuoli ja reisikomplekseille :D Mulla ei tosiaankaan oo mitään oonpas nyt läski- ajatuksia, vaan yritän elämäntapojen muutoksella saada sitä hyvää oloa ja energiaa :) Mulla jalat syyhyää koko ajan ja tekis mieli mennä lenkille. Siitä tulee maailman paras olo!!! Oon huomannu et jos liikun tarpeeksi ja syön terveellisemmin, oon paljon paremmalla tuulella.

Jostain syystä bloggeri ei nyt anna mun lisätä kuvia, joten piti laittaa joku jo blogissa esiintynyt kuva. Ehkä mä joskus tuun toimeen tän bloggerin kans eikä se aina kiukuttelis mulle :)
Huikeeta viikonloppua kaikille!!!

  

 

2013

Jouluaapu<3

Heissan!

  Minä onnellinen istuin jo EILEN koulun penkeillä ja huomasin, etten tykkää yhtään opiskelusta vuoden toisena päivänä. Tänään se on melkein mukavaa, kunhan saan raahattua itteni kirjastoon lukemaan (ahkerasti ja tarmokkaasti)  hypäreiden ajaksi...
Uutta vuotta vietettiin isolla porukalla jossain jeerassa, jonne ei ainakaan raketit näkyny eikä kuulunu. Heti ensimmäiseks saatiin lapiot kouraan ja alettiin lumihommiin. Mökkitiellä oli sen verran lunta, että sinne ois autot jääny kiinni. Lapioitiin hiki hatussa lunta ja kuunneltiin auton radiosta urheiluvuotta. :D Mulla on vieläkin kädet kipiät siitä lapion heiluttelusta. Nuoskalumi painaa nimittäin pikkasen paljon. :) Uus vuosi oli siis oikein kiva, mukavaa porukkaa ja hauskaa meininkiä, unohtamatta notkuvaa eväspöytää. Kiitokset mukana olleille!

  Uuden vuoden alussa pitäis tehdä niitä lupauksia. Mä en osaa pitää mun uuden vuoden lupauksia, mutta ainahan niitä voi tehdä :D Mä ehdin yleensä unohtaa ne jo viikon päästä, mutta ehkä mä terästäydyn.
Vuonna 2013:

• Olen kiltimpi itselleni. En anna itteni väsyä turhaan, muistan hengähtää ja levähtää, kun siltä tuntuu.
• En murehdi asioista, joille itte en voi mitään. Joskus vaan asiat oikeesti menee just niin ku on tarkotettu, ei niille itte mitään voi.
• En ressaa turhaan ja vaadi itseltäni täydellisyyttä. Riittää, että yritän parhaani.
• En muutu kenenkään ihmisen takia. 
• Iloitsen pienistä asioista. Ainakin yritän huomata ne asiat, jotka elämässä on just hyvin. 
• Etsin huonoistakin asioista ne hyvät puolet. Auttaa kummasti. 
• Kerron rakkaille ihmisille, että rakastan niitä. Ja välitän. 
• Olen onnellinen.

 Saattaa kuulostaa helpoilta toteuttavilta, mutta ootappas kun tulee eteen joku vähän ikävämpi ja vaikeampi päivä. Silloin ei jaksa olla onnellinen eikä etsiä niitä hyviä puolia. Tuossakin taidossa kehittyy, ja sen varmaan oppii! :) Mutta mä toivon, että tämä vuosi tulee olemaan onnellinen ja ikimuistoinen. Varmaa on ainakin se, että tämä vuosi tuo mukanaan paljon uutta. Pitäis lähtee jonnekkin opiskelemaan ja jättää taakse kaikki turvallinen ja tuttu.

 
  Mutta nyt mun on pakko lähtä kirjastoon päin. Koulun kirjastossa ei saa hetkeekään rauhaa, joten pittää mennä merta edemmäs kalaan. Heido!!!